Jättiläisen Oxytropis & Chic Carelia's Friendly Face

Rankka viikonloppureissu Viroon on nyt takana päin, kotiintuomisiksi kuumeen, nielu- ja silmätulehduksen siivittäminä saimme muutaman uuden tittelinkin

Matkaan lähdimme Wallun ja siskoni kanssa perjantain vastaisena yönä. Kellot soi 00.30 ja matkaan pääsimme noin puoli kahden aikaan. Suuntana oli Orivesi, josta hyppäsimme matkatoimisto King Tours´in bussiin. Puoli yhdeksän aikaan aamulla istuimme jo lähes täydessä bussissa, vielä muutama pysähdys ja porukan kyytiin ottoa ennen laivaan menoa. Mennessä merenkäynti oli melko kova, ja laivaa keinutti niin, että suoraan kävely oli lähes mahdotonta Hengissä kuitenkin selvittiin ja Tallinnassa olimme noin neljän aikaan. Satamasta suuntasimme kohti Tarttoa, matkalla koirien ulkoilutus, ruuhkaa ja tietöitä, hotellilla olimme puolikahdeksan maissa illalla. Näyttelyrepun pakkaus, suihku ja sänky, eipä tarvinnut unta houkutella

Lauantai aamu käynnistyi aikaisin.. Kuudelta ylös, Wallun ulkoilutus, aamupalalle ja vaille kahdeksan lähti kyyti näyttelypaikalle. Meidän kehä oli tarkoitus alkaa n. klo 13, mutta tututtuun tapaan, kehä oli myöhässä, n. puolitoista tuntia. Jännitys oli kova, uroksia vain kolme, kaikki valioluokassa. Wallu ja kaksi tiikeriä. Tuomari Jean Lawless Irlannista sijoitti Wallun valioluokan voittajaksi ja samalla parhaaksi urokseksi, antoi SERTin, jonka johdosta Wallusta tuli Viron muotovalio, sekä CACIBin joka oli viimeinen tarvittava ja näin ollen hänestä tuli vahvistusta vaille oleva C.I.B eli kansainvälinen muotovalio Mikä helpotus ja onnellisuus! Vihdoin! Minun oma koirani on kansainvälinen valio!

Loppu päivä menikin hymy korvissa ja paineet huomisesta näyttelystä olivat menneen talven lumia.

Sunnuntai aamu samaan malliin kuin eilinen, tänään meidän kehä oli aamusta. Musta-harlekiini dogit klo 9 ja heti perään keltaiset ja tiikerijuovaiset. Tuomarina Italialainen Fabrizio La Rocca. Eilisen menestyksen ansiosta, oli melkein ihan sama, mitä tämä päivä tuo tullessaan. No, italialainen kuitenkin tykkäsi Wallusta ja tulos oli sama kuin eilen, ilman sitä SERTiä kuitenkin Eli saimme taas VSP ja CACIB ruusukkeet kotiinviemisiksi.

Päivällä koitimme nukkua bussissa pari tuntia, rankka kotimatka kun oli tiedossa. Matkaan lähdimme kuuden maissa. Hieman ennen Tallinnaa meillä oli tunnin pysähdys kauppakeskuksessa. Laiva lähti klo 22.30 ja Helsingissä olimme noin puoli yhden maissa. Bussikyytiä Orivedelle saakka ja taas yritimme nukkua, kohta joutuisi itse auton rattiin. Orivedeltä lähdimme ajelemaan neljän jälkeen kotia kohti. Alkumatkasta oli todella sumuista ja paha ajaa. Silmiä painoi ja väsytti. Onneksi aurinko alkoi pikkuhiljaa nousemaan ja olokin vähän virkistyi. Kotona Lieksassa olimme yhdentoista maissa. Lähes samoilla silmillä 30 tuntia, matkustusta 19 tuntia. Kotona sänky houkutteli niin kovasti, että matkatavaratkin jäi vielä purkamatta.

Rankka oli reissu, ja seuraamuksetkin sen mukaiset, mutta fiilis on siltikin UPEA ja ONNELLINEN! Wallu on loisto ukkeli. Vuoden sisällä 4 titteliä, kolmen maan- sekä kansainvälinenmuotovalio. On se pro! Vielä yksi näyttely ja tämä vuosi on pulkassa. Mahtava vuosi.